Segerstamin huulet taipuvat maireaan hymyyn.
Konkarikeskiviikko
- Kuka tuntee
Kesäpäivä Kangasalla -runon? kysyi Kapu maantiedontunnilla. Viittasin
ainoana ja paukutin koko runon alusta loppuun. Kapun huulet taipuivat
maireaan hymyyn, silitti kaljuaan eikä sanonut juuta eikä jaata. Jotakin
oli pielessä, runo oli oikea, mutta sanat väärät.
Voi kiertävät
viihdyttäjät, joita enoni oli käynyt kuuntelemassa. Musiikkimiehenä hän
muisti juuri nuo sanat. Se oli maan alle painava häpeä. Tänään nauraisin
makeasti Segerstamin kanssa.
Olen ollut
tosikko tähän päivään enkä ole harrastanut sanamuunnoksia. Työstä en ole
saanut kiksejä, joita kirkonmiehetkin ovat kertoneet saaneensa
seksiseikkailuistaan. Alice Sommer pienen poikansa kanssa
keskitysleirillä säästi henkensä antaen konsertteja. Kyse oli vapaa-ajan
toiminnan organisoinnista - Freizeitgestaltung.
Se oli silloin, kun en vielä mitään tiennyt isojen ihmisten sielunmaisemasta. Tunnen keskitysleirin kauheudet nahoissani tänää lähes 73 -vuotiaana. Segerstam on niissä tuntemuksissa elostelija, mutta katson haastattelun kuitenkin.
"Vaikka on vasta tiistai, voi jo nyt julistaa, että viikon kiehtovin ja
samalla ronskein tv-haastattelu tulee tänään. Stad up -koomikosta talk
show -isännäksi hypännyt André Wickström jututtaa kapellimestari,
muusikko ja säveltäjä Leif Segerstamia.
Persoonallinen Segerstam, joka juuri juhli 70-vuotissyntymäpäiviään,
käyttää värikkäitä ja roisejakin vertauskuvia. Niissä kuvaillaan usein
klassista musiikkia seksiin liittyvin termein. Heti alkuun hän paheksuu
ihmisiä, jotka pitävät klassista musiikkia elitistisenä kulttuurin
muotona.
– Miksi he eivät puhu suoraan ja sano rohkeasti: Minä nain aamulla
jo kaksi kertaa. Oletko itse muistanut naida tänään? Segerstam
ihmettelee moniselitteisesti.
Wagnerin musiikille hän löytää lähimmän vastineen orgasmista.
– Joko kumppanin kanssa tai itsekseen. Konsertissa yleisö oikeastaan
musiikkirunkkaa. Se ei ole pornoa, itseään testosteronisena uroskoirana
pitävä Segerstam huomauttaa.
Wickströmille juhlittu kapellimestari tai sävelvalitsija kuten hän
itse toivoisi tittelin kuuluvan kertoilee myös estottomista
ihailijoistaan.
– Nykyään he lähettävät kuvia itsestään. Niistä voi sitten valikoida
tarjotun yläkropan perusteella. Se on hauskaa, jos ne ovat kauniita. Ja
nehän ovat kauniita, Segerstam toteaa ja saa isännän hetkeksi
hämilleen.
Hämmentyneenä Wickström kuuntelee myös, kuinka vieras kertoilee vallitsevista konserttikäytännöistä.–
Tyhjennämme itsemme konsertissa. Ihan niin kuin ejakuloidaan, jotta
syntyy uutta spermaa, hän vertaa ihmisen biologian tunnilta tutulla
tavalla. Kun tulee aika lähettää terveisiä tv:n välityksellä,
Segerstamin huulet taipuvat maireaan hymyyn.
– Lähetän terveisiä tietenkin, nimiä mainitsematta, naiskumppaneilleni. Kiitos elämästä! "
Aprilliä syö silliä
juo kuravettä päälle!
1.4.2014
