Friday, July 16, 2010

Julkkisdiili

Sain puhelinsoiton, johon vetäistiin homeopaattilääkärini tarve saada aineiden välivarasto Lahteen. Se oli työttömäksi jääneen naisen epätoivoinen yritys ketjuttaa hivenaineiden myyntiä oman pistetilin kasvattamiseksi. Tehtiin sopimus diilistä molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Sitten alkoi paljastukset. Homeopaattisuudesta ei ollut häivääkään. Koostumus ei ollut mitattavissa. Tulin katumapäälle kaikista valheista enkä aloittanut minkäänlaista markkinointia. Nainen kävi hyökkääväksi, kun yhtään bonusta myynnistä ei kolahtanut tilille. Sain yllätyskäyntejä kesken työn. Kohta en tarvitsisi tehdäkään työtä, kun kauppa kävisi. Vaikutusvaltaiset ammatti-ihmiset olivat jättäneet palkkatyönsä ja siirtyneet myymään aineita. Joku tuli naisen kanssa vakuuttamaan bisnesideansa kannattavuutta ja painosti, että myyntiä pitäisi tulla. Siinäpähän tuli valhe valheen päälle, mutta en osoittanut nöyryyttä diilerien edessä.

Diiliä vedetään meilläkin teeveessä enkä ole nähnyt mitään niin ala-arvoista toisen ihmisen nöyryyttämistä liikeideallaan. Isot pojat hykertelivät käsiään, kun eivät sotkeutuneet suolahuoneisiin. Summaset sotkeutuivat housuihinsa säätiöiden ja kehittyvien maakuntien Suomen kustannuksella.

Ruoka on tullut uudeksi rahastuskohteeksi. Sen totean käyttäessäni korvikkeita. Valio lopetti kirnupiimän valmistuksen. Se on yhtä luonnontuote kuin äidinmaito. Vastikkeet ei kelpaa edes kissalle. Toki on hapanmaitotuotteita, mutta koostumus on muutettu. Kuorittu hivenaineet pois ja lisätty sitä ja tätä. Keho ei osaa pyytää piimää mielitekona, kun sellaista ei enää ole. On vain sakeaa valkoista mönjää, joka ei tule tölkistä ulos. Toinen on punainen rypälemehu. Valio ei valmista enää sitäkään, prosentillisena viininä kuitenkin. Alkoholiton rypälemehu ajaa saman asian, alentaa kolesterolia ilman kallita lääkkeitä.

Siitä suolan terveellisyydestä ei syötynä vaan hengitettynä suolahuoneessa. Olen viimeksi ottanut suolakylvyn, kun oli hellekesä. Menin saunanlöylyyn kastelematta ihoa. Kun iho lämpeni sirottelin suolaa kautaaltaan. Se tehosti hikoilemista. Lauantaitansseissa oli hikistä porukkaa. En tarvinnut luututa hikikarpaloita otsaltani. Suolakylpy oli tehnyt tehtävänsä. Toinen on hunajakylpy samalla metodilla. Tietäen viilennyskeinot en ole kärsinyt unettomuudesta helteelläkään. Tämä on myöhempi honeymoon. Tommyn, Leenan ja Lumoprinssin kohtaan Thaj Mahalissa, maailman kauneimmassa hautapaikassa.

Kuninkaalliset joutuvat tilapäismajoitukseen, kun linnan kunnostus viivästyy. He pääsevät muuttamaan sinne aikanaan. Se etu heille suodaan. Tasavaltalaisena en saa pitää edes työhuonetta, omaa osaketta. Oli ollut riskisijoitus. Minut tarvitaan maksamaan sijoitusasunnon vuokraa, vaikka itse kohde rapistuu. Naulanreiät eivät ole lisääntyneet. Se on kirjattu vuokrasopimuksen kahdessa liitteessä. Olen kaatopaikalla, suihku nurkassa, mutta pullosta valutan vettä, ettei joka kerta tarvitse jalkoja kastella ja kuivata seiniä ja lattioita. Meillä oli enemmän mukavuuksia maalla, kun tänä päivänä kaupungissa hienossa talossa. Varasteleva harakka pitää puheen vierailleen. Tilapäinen ihan on pesä. Siitä pitävät diilerit ja poliitikot huolen mennessään takuuseen, että Kreikka korjaa talouslukujaan.

Monday, July 05, 2010

Tuskaa tuottava viharikos

Vuotta vaille 7-kymppisen elämäni aikana paljastuu minuun kohdistuva asenteellisuus tuskaisena vihana; kun sinusta mitään ei tullut. Tai oikeastaan Viha kohdistuu Suomi-neitoon, tähän kansallispukuiseen tyttöön, jonka kainous on koskematta, pyhyys huomaamatta. Onhan meillä millä rakastaa, vammoja ja vammaisia. Kun isä on ärrävikainen ja äiti ässävikainen, niin minusta on tullut suht. koht. normaali. Kukaan meistä ei ole täydellinen, jos on niin, hänelle annan luvan heittää ensimmäisen kiven.

Tommy näki Uutisvuodossa omaishoitajan aseman. Hyssälän huomio oli, nehän hoitavat läheisiään ilman palkkaakin. Sille naurettiin, kun se kääntyi vitsiksi. Ja vitsihän se on päättäjien mielestä, kun rahamaailma sukeltaa. Suomi-neito oli avioitunut kreikkalaisen laivanvarustajan kanssa. Kreikassa oli kesälomasaari ja saaressa huvila. Sairaanhoitajana rouvan työ oli kuitenkin Suomessa. Äiti oli kolmen lapsen yksinhuoltaja. Lääkärieno toitotti pitkin kyliä, kuinka yhteiskunta elättää yksinhuoltajat lapsineen, kun välimatka maailman meriä kiertävän isän ja sairaanhoitajan vakituisen työpaikan välillä esti yhdessä asumisen. Tästä puolustauduin eronneena naisena, että olin kasvattanut lapseni ilman yhteiskunnan tukea saamatta mieheltäkään mitään elatusapua.

Virkatodistuksessa oli rasti ruudussa (x) elää avioliitossa. Avioerotuomio oli rastille ruudussa viimeinen pisara, kun menetti meidät elämäntapansa seurauksena. Joutui etsimään uuden naisen jälkeen uuden naisen. Ei hän halunnut lapsia tavatakaan. Kovin lähellä on aika, jota teeveeohjelma käsitteli lapsen historiana. Pippurisuihkeesta Suomi sai kolahduksen suvaitsevana maana. Vaalirahakohu kolahti edellisen kerran, mutta aivan vähän vain. Olemme kelpo kansaa. Siihen olettamukseen en ole uskonut enää aikoihin. Minulla on lupa asetella kivet kuppiin ja ääneen ihmetellä vääryyksiä. Pahantekoon en ole lähtenyt mukaan marssille enkä suihkuttelemaan. Noudatan Rudolf Steinerin sosiaalista peruslakia.

Sunday, July 04, 2010

Outo lintu

Ei järjen vastakohta ole tunne, vaan tyhmyys. Sukulaissielun voi löytää vaikka runosta. Siksi olenkin outo lintu poliitikkojen joukossa. Löysin sanataiteen vahvaksi alueeksi itselleni "taide ja taudit", vaikken lääkäri olekaan. "Elokuinen elegia" valaisi aromahieronnan tunteita ja tuoksuja, vaikka yritin tunnistella ympärillä leijailevista tuoksuista, miltä rauha tuoksuu. Kysyin Tommylta runomaratonin "veren maku suussa" osansa esittämisen jälkeen, olisimmeko kuitenkin kollegoita. "Olkaa vapisematta kädet, tätä öljyä ei ole varaa läikyttää pisaraakaan hukkaan." Teimme sekoituksia aromaattisista öljystä Mukkulan tammien alla ja toisen kerran kuuntelin runoja.

Tuoksuilla on vaikutuksensa jopa hieronnassa. Teuvo vähän raotti tuoksumaailmaa, että mies voisi siitä villiintyä. Oma periaatteeni oli miehen tien muistaminen palata sinne, missä on hänen paikkansa ja rakkaansa. Käyttämäni hierontaöljy oli vain väliaine hierontamukavuuden säilyttämiseksi. Kursssiaikana maailman matkaajat toivat omia sekoituksiaan. Mäntysuopa väliaineena maistui kielen päällä pitkään. Tommy lupasi olla kollegani tuoksuvine öljyineen. Nyt Tommy on poissa. Suruviesti tavoitti minut laiturin virallisissa vihkiäisissä. Kaikki oli niin kuin pitikin, mutta tunnelma sai tummia sävyjä. Jalkapallo pelasti pitkälle venyneen illan. Sai olla hiljaa mietteissään. Olin toiveikas hyvistä uutisista, että hän vielä valelisi öljyä politiikan lainneille. Kun sain kuulla ystäväni sairastumisesta aivokasvaimeen, odotin jälkijäristyksenä putoamista syvälle. Tunnetila oli yllätyksellinen. Lämmin olo kesti pitkään. Tunnistan saman tunteen sanoissa, "kun lämmin olo ihmiseltä ihmiselle siirtyy, ja satakieli laulaa onneaan". Surun kanssa olen tehnyt työtä ja lukenut monta kirjaa. "Suru, ankara ilo" on tehnyt tehtävänsä ilman tunteiden huumaamista. Kalliopiirroksen joutsen säilyy. Hiekkaan kirjoitetut viestit häviävät, vesi hioo kivistä kulmat pyöreiksi. Samoin elämä muovaa ihmistä ihmisen rinnalla.

Thursday, July 01, 2010

Kun Feng shui tuli metsään

Nalle Puhin Pieni kirja feng shuista.
Vaikka Nalle Puh ei itse sitä tiedäkään, feng shui on sitä mitä Karhut osaavat: Parhaiten elämistä sopusoinnussa ympäristön kanssa. Tämä pieni kirja on täynnä Puhin ja hänen ystäviensä neuvoja siitä, kuinka voit feng shuin avulla tehdä elämästäsi entistä sopusointuisemman.
Mikä aktivoi Tuliukko-blogin on maastoon ilmestyneet kukonjäljet. Eikä se kukko ollut aamun ilmoittaja, vaan tuliukoksi naamioitunut Jätekukko. Tänään on minulla muuta tekemistä, joten en enempää vaivaa päätäni tuliukkojen pyörityksellä.